tiistai 31. tammikuuta 2017

Koneellinen kudonta ja Venla

Olen työssäoppimassa Hämeenlinnan Tekstiiliverstaalla, jossa tehdään koneellisesti kudottuja kankaita. Pääsääntöisesti tehdään asiakkaiden kankaita, jotkut asiakkaista käyvät kutomassa myös itse. Omia malleja yrityksellä on muutamia, mutta niiden kutominen on melko vähäistä sillä heillä ei ole omaa myymälää.  

Pääsin hyvin pian suunnittelemaan huopamallia valmiiseen vakioloimeen. Suunnitteluun kului muutama päivä kun selasin alan lehdistä inspiraatiota ja lopulta suunnittelin oman mallini WeavePointilla. 

Nyt olen tehnyt sen tiimoilta muutamia kudonta- ja vanutuskokeiluja. Vertaillut ja laskenut kutistuvuuksia. Tarkoituksena olisi dokumentoida prosessi mahdollisimman hyvin, jotta voisin mahdollisesti pitää siitä utkintotilaisuuden. Vielä on hieman auki, minkä tutkinnonosan voisin suorittaa, mutta esimerkiksi tuotekehitysprosessiin osallistuminen olisi yksi vaihtoehto. 

Tietenkin huopa -projektin lisäksi olen tehnyt paljon muutakin alaan liittyvää, mutta niistä lisää toisessa kohtaa. Nyt niistäkin on materiaalia täällä




Tapituskaavio tulostettu numeroin, 
parilliset rivit yliviivataan punaisella,
 kun tehdään villakoneella D1. 
Puuvillakoneella tehdään toisin päin. 



Rakenteeseen lyödään 2 riviä kerrallaan. Valkoiset rivit vihreillä napeilla, punaiset punaisilla. 



Kampea veivataan itsestä poispäin. Vahingossa tuli selvitettyä, mitä tapahtuu jos veivaa väärään suuntaan...



Sidoskortti
Mallikerta on vaivaiset 462 lankaa...



Kudekortti
Saman mittainen kuin sidoskortti. 



Kokeilu, kude Tammervillan kampavillalankaa.




Leikkuri leikkaa kuteet vähän matkan päästä reinasta, 
jolloin siihen jää lyhyet hapsut. 

Kankaansuussa on pingotin, jossa on piikkirulla. Piikit hieman aiheuttaa ryhmittymistä.




 Pois leikautuvasta kuteesta, muodostuva nauha menee puolalle.


Kuteena kokeiltiin kahta eri lankaa, ensimmäisenä Tammervillan kampavillalankaa ja toisena Scoellerin Sport Lodenia, samaa kuin loimi. Vertasin näiden kahden langan vanumista, ja Sportti vanui huomattavasti enemmän samassa lämpötilassa. Lopputulos oli kuitenkin edelleen pehmeä ja erittäin miellyttävä. Kampavilla on kuitenkin sen verran karkeampaa, ettei siitä saa yhtään niin mukavan tuntuista kuin Sportista. 

Päädyimme siis yksimelisesti käyttämään Sporttia. Sportti on todella ohutta villalankaa, josta tuli vanuttaessa mukavan kuohkeata.  

Kokeilin vielä muutamia erilaisia päärmeitä ja hapsuja. Ehdottomasti paras vaihtoehto oli kaikkien mielestä, että kudetta puretaan 2 cm:ä ja ommellaan suora ommel lyhyellä tikin pituudella. 

Yleensähän käsin kudottuihin huopiin jätetään 15 cm lankaa hapsuihin, jotka sitten usein kierretään tai letitetään. Tässä tapauksessa sellainen olisi kuitenkin melko hankalaa, sillä kone ei osaa jättää sillä talalla kutomatta. Kun halutaan hapsuja, on kudetta purettava oikea määrä. Tietenkin on mahdollista siirtää lointa manuaalisesti, mutta sekin menisi turhan hankalaksi, sillä joku joutuisi vahtimaan milloin huopa on valmis. Puhumattakaan siitä, että joku joutuisi vielä solmimaan hapsut.  



Kun lanka, vanutus ja reuna viimeistely oli päätetty, oli aika kutoa kokeiluhuopa. Siitähän tulikin ihan kiva. 



Lopuksi huopa vielä höyrytettiin.


Vielä pitäisi päättää millä väreillä huopia aletaan lopulta tekemään. Useamman eri värivaihtoehdon olen jo suunnitellut.

Teen vielä uuden julkaisun tästä huovasta, jossa on paremmin valmiin tuotteen tiedot kuvien kera. Varsinaisia huopia en tuskin ehdi edes näkemään ennen kuin työssäoppiminen pättyy, sillä minulla on enää tämä ja ensi viikko jäljellä. 

Asiakas kutoi omia kankaitaan niin paljon, että loimi loppui, joten nyt menee paljon aikaa siihen kun puut siivotaan, kuluneet niidet vaihdetaan uusiin, niisitään uusi loimi ja kaikkea mitä tuohon nyt liittyy kun laitetaan uusi loimi. Seuraava loimi on musta, joten en tiedä, kaipa siihenkin voisi huopia tehdä.


perjantai 27. tammikuuta 2017

Harmaa tammikuu

Aikaisemmin kerroin osallistumisestani Vuosi väriterapiaa -haasteeseen. Oma loitukseni olikin sitten niinkin pirteä kuin harmaa. Ajattelin, että aika ei riitä tehdä tähän hätään muuta kuin villasukat, joten sellaiset ne oli tehtävä. Ihan perussukkaa ajattelin aluksi, mutta eihän se sitten oikeasti inspiroinut joten Kertut niistä tuli. 




Ohje Ullaneuleesta, hieman tein eritavalla nämä kun tein 2 oikein, 2 nurin joustinta taakse. Ohjeessa 1 o, 1 n. 
Lanka Novita 7 Veljestä, vaalea harmaa 047
Puikot 3,5


PS. Ajattelin, että olisin voinut esitellä myös parit aikaisemmat Kertut tähän perään, mutta tarkemmin ajateltuna ne kuvat eivät olleet kovin hyviä, joten parempi jättää esittelemätä. 


maanantai 23. tammikuuta 2017

Haaleasti värikäs

Kunnon räsymattoa. Pirteätä kiikkalaista. Tässä tulos.







 


Malli ja toteutus Miia Huttunen
Koko 2,1m x 100cm
Sidos Palttina

Loimi 15-säikeinen kalalanka
Lankaluku 220 + 4
Leveys 110cm
Tiheys 2 lankaa/cm
Pirta 20/1

Kude Räsy

Kudontaohje Vahvista 2 reunimmaista lankaa molemmista reunoista. Kudo maton alkuun ja loppuun 6 kalalankaa. Kudotaan kiikkalaisittain siten, että joka toinen kudepätkä on värillinen, toinen valkoinen. 

Viimeistely Solmi maton päihin 2+2 langan hevosenhäntäsolmut, ja solmi vielä 2 tupsua yhteen hevosenhäntäsolmulla. Leikkaa n. 6cm:n hapsut.


sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Jäätikkö -matto

Jo syksyllä valmistui tämä ihana ruusukasmatto. Sen kuvaaminen on kuitenkin jäänyt, mutta nyt tänään sain viimein aikaiseksi sen ja yhden toisenkin kuvattua ulkona. 4 mattoa olisi vielä kuvattava...

 
 





 
Malli ja toteutus 
Miia Huttunen
Koko 
1,30m x 250cm
Sidos 
ruusukas

Loimi 
15-säikeinen kalalanka tex 30x15
Lankaluku 
279 + 4
Leveys 
139,5 cm
Tiheys 
2 lankaa/cm

Pirta 
20/1
Kude 
räsy ja LP-mattolanka

Kudontaohje 
Vahvista 2 reunimmaista lankaa molemmista reunoista. Kudo maton alkuun ja loppuun 6 kalalankaa polkusilla 1-2. Räsy kudotaan palttinapolkusilla ja LP kuviopolkusilla. Kudo kuvion mallikertaa haluamasi määrä.

Viimeistely 
Solmi maton päihin 2+2 langan hevosenhäntäsolmut ja leikkaa n. 6cm:n hapsut

Rakenne

perjantai 20. tammikuuta 2017

Sidonta

Ja jäljelle jää vielä sidonta kun loimen luonti ja loimen rakentaminen puihin on käyty läpi. 




Pitkä keskinyöri tulee vipusista ja menee oman niisivarsiparinsa takaa. Mahdollisimman keskeltä lointa, jotta eivät hierrä loimilankoja. 




Muuttumaton sidonta menee aina samalla tavalla. Lyhyt keskinyöri on kiinni alaniisivarressa ja kiinnittyy ylävälittäjään. Pitkä keskinyöri tulee oman parinsa takaa. Tässä on hyvä muistaa muistisääntö läheltä lähelle ja kaukaa kauas. 

Ylävälittäjä asetetaan hieman yläviistoon, alavälittäjä vaakatasoon. 




Rakenteessa sidonta oikeassa alakulmassa. Jokainen vaakarivi vastaa niisivartta ja pystyrivit ovat polkusia. Rakenteessa olevat mustat merkit tarkoitavat, että niissä kohdissa polkunen sidotaan alavälittäjään. Valkoisen merkin kohdalla ylävälittäjään, nyöri menee alavälittäjäparinsa etupuolelta (kutojan puolelta).

Kun sidontaa tehdään, katsotaan, että välittäjien väli on suunnilleen sama kuin alavälittäjän ja polkusten. Silloin viriö pääsee aukeamaan kaikista parhaiten. 




Muuttuva sidonta tulee rakenteesta. Rakennetta pidetään ylösalaisin. 




Jos viriö ei ole aivan tasainen voidaan sidontaan merkata nyörit, joita on kiristettävä.


tiistai 17. tammikuuta 2017

Hammastahnaa

Nää on niin hienot ja tykkään väreistä tosi paljon...




...Mutta siltikin ovat jääneet kovin vähäiselle käytölle. Kolmisen vuotta sitten nämä ovat valmistuneet, mutta käytössä ovat olleet arviolta kymmenen kertaa. Ainakin pysyvät hyvänä.

Syy tähän vähäiseen käyttöön on se, että ne ovat liian tiukat omaan jalkaan. Olen tehnyt sukat pienimmällä silmukkamäärällä, joka on ohjeessa. Ja aivan varmasti ärsyttää kun kuitenkin olisi ollut ohje leveämäänkin malliin. Miksi siis piti käyttää sitä kapeampaa? Sitä en tiedä. 

Ensimmäinen, jonka tein, on huomattavasti löysempi kun muistin vielä tehdä löysempää, enkä kiristänyt lankajuoksuja liikaa. Toisen kuvittelin tulevan samalla kireydellä, mutta eihän se ihan niin sitten kuitenkaan mennyt. 

Toiveissa kuitenkin päästä yli tästä pienoisesta kammosta kirjoneuletta kohtaan, ja neuloa jotkut oikein hienot ja hyvät jalkaan. 

Puikot: 3
Lanka: Turkoosi Araucania Ranco ja luonnonvalkoinen nalle
Ohje: Drops


maanantai 16. tammikuuta 2017

Loimen rakentaminen puihin

Tällä kertaa vuorossa loimen rakentaminen puihin. Kerroin jo aikaisemmin loimen luomisen. Vielä tämän jälkeen jää jäljelle sidonta

Loimen pohjukka pujotettu loimitukkikankaassa olevaan varpaan. Käärinpirta ripustettu roikkumaan vipuskehästä kiilojen varaan, samalle tasolle selkäpuun kanssa.




Käärinpirran keskikohta on merkattu, ja siitä mitattu puolet loimen leveydestä, saadaan selville kohta, josta käärinpirtaan jakaminen on aloitettava. Merkiksi oikeasta kohdasta voi laittaa esimerkiksi mittanauhan roikkumaan. 

Loimi otetaan vasempaan käteen siten, että etu- ja keskisormi menevät samoista kohdista tiuhtalangan kanssa. Koukistamalla sormia vuorotellen, saadaan otettua 1 lanka tai sisarus kerralla, jolloin lankajärjestys pysyy oikeana. Sisaruksella tarkoitetaan lankapareja, jotka tulee siitä kun loimi luodaan useammalta päältä. 




Käärinpirrassa on piikit sentin välein, joten tässä tapauksessa kun loimen tiheys on 8 tulee jokaiseen väliin tuo sama 8 lankaa. Jos loimi on luotu useammalta päältä, ei sisaruksia saa jakaa. Jos tiheys ei mene suoraan tasan sisarusten kanssa, on laskettava kuinka langat on jaettava, että loimenleveydestä tulee oikea. Voidaan katsoa esimerkiksi, että kahden sentin matkalle tulee oikea määrä lankoja. 

Esimerkiksi jos tiheys olisi 7, ja loimi olisi luotu kahdelta päältä. 2 ei mene tasan seitsemään, ja kun sisaruksia ei saa jakaa, laitetaan ensimmäiseen väliin 8 lankaa ja toiseen 6. Näin kahdelle senttille tulee 14 lankaa eli senttille 7.  




Kaikki lenkit saa mukaan pitämään varpaa kiinni tukkikankaassa käyttämällä toista saman mittaista varpaa, jolla poimii kaikki lenkit ja loimen pohjukat. Tämän jälkeen edellisen varvan voi vetää pois.  

Tukille kierrettäessä loimi pidetään kireällä. Mahdollisia yksittäisiä hieman löysempiä lankoja ei saa lähteä vetämään, sillä silloin loimeen tulee helposti hankalia sylttyjä. Lointa ei saa myöskään päästää valumaan käsien läpi, tällöin langat pääsevät menemään hieman eri kireydellä tukille. 

On myös pidettävä huolta, ettei käärinpirran eteen synny kierrettä, joka jää takuttamaan piikkeihin, sillä se saattaa lopulta katkoa lankoja. 




Pitkää lointa on tuettava loimipäreillä, jotta langat eivät pääse uppoamaan edellisten kerrosten sisään, aiheuttaen epätasaisuutta ja löysyyttä loimeen. Tavoitteena saada tukista mahdollisimman kova ja tasainen.

Kun loimi on kierretty tukille, loimi kohotetaan joko käärinpirran avulla - joka on helpoin tapa - tai erillisellä varvalla, joka laitetaan roikkumaan vipuskehästä löytyvien nyörien varaan. 




Kun loimi on kohotettu laitetaan tiuhtakepit paikoilleen tiuhtalangan mukaisesti. Tiuhtakepit laitettu kalalangalla roikkumaan käärinpirrasta. 

Loimi leikattu pienissä ryhmissä auki pohjukasta, ja solmittu vetosolmulla. 




Ennen niisinnän aloittamista on säädettävä niisivarret sopivalle korkeudelle kiertämällä sivunyöriä kerran tai pari vipusen ympärille. Katsotaan, että tiuhta näkyy hyvin niisivarsien yli, jotta lankajärjestys näkyy vaivattomasti. Myös penkin voi vaihtaa tavalliseen tuoliin, mikäli siten saa paremman työskentelyasennon. 

Alaniisivarret solmitaan kiinni sivupuuhun, jotta eivät pääse keikkaamaan. 




Niisintää tehtäessä katsotaan vain punaisella rajattua aluetta. Jokainen vaakarivi vastaa yhtä niisivartta. Jokainen merkattu piste on 1 lanka. Alkuun niisitty 6 lankaa palttinaa 1. ja 2. varrelle, jonka jälkeen kärjellistä niisintää varsille 3-12 23 kertaa. Lopuksi vielä 6 lankaa palttina varsille.  

Niisitään pienissä erissä, esimerkiksi mallikerran verran kerrallaan, ja solmitaan langat vetosolmulla. Niisinnän virheetömyys kannattaa tarkistaa usein. 




Pirta eli kaide valitaan tiheyden mukaan, yleensä hyvä pirran koko on niin, että 1 lanka tulee yhdestä piinraosta. Poikkeuksena kuitenkin esimerkiksi pellava, jolle kannattaa ottaa kaksi kertaa isompi pirja ja laittaa 2 lankaa samasta välistä, jolloin pirta ei hankaa loimilankoja poikki aivan yhtä herkästi. 

Pirran numerointi tarkoittaa sitä, kuinka monta väliä siinä on kymmenellä sentillä. Joten tässä tapauksessa, kun tiheys on 8 lankaa sentillä, on 80:n pirta on hyvä. 

Pirta laitetaan roikkumaan niisien eteen vipuskehästä nyörien varaan.

Solmitaan taas langat vetosolmulla yhteen. 




Pirta lasketaan alas ja asetetaan keskelle luhaa.




Aloitussolmuja tehdessä solmitaan ensin reunimmaiset pitämään aloitusvarpa suorassa. 




Solmiminen aloitetaan loimen keskeltä ja edetään kohti reunoja. Hyvä määrä lankoja solmuihin on 1cm + 1cm. Näin loimen tasoittumiseen ei mene liian pitkä aika verrattuna paksumpiin nippuihin. Rusetti on normaalisti oikein hyvä solmu, koulussa meille opetettiin vielä kuinka siihen tehdään "vimpsautus", jolloin se pysyy vielä paremmin.

Alkusolmuihin käytetään sen verran lankaa kuin, mitä niihin on varattu. Tavallisesti 10cm on hyvä määrä ja oikeastaan minimi. Jos on tarkoitus tehdä esimerkiksi kierretyt hapsut, tarvitaan jo 15cm. 

Kun loimesta on solmittu noin 1 kolmasosa, voidaan lointa kiristää yhdellä pykälällä, tämä saattaa auttaa saamaan loput solmut paremmin samalle kireydelle. 

Kun kaikki langat on solmittu, tarkistetaan, että kaikki langat ovat samalla kireydellä, ja korjataan tarvittaessa. 

Sen jälkeen pujotellaan tasoitusnyöri paikoilleen niin, että se menee aloitusvarvan päältä menevien lankojen päältä, ja varvan alapuolelta menevien alta. 


perjantai 13. tammikuuta 2017

Vuoden värit

Löysin juuri hauskan haasteen tälle vuodelle Sirpukan solmuissa -blogin vuosi väriterapiaa! Tästä tulee hauskaa.





Tässä omat värini:


Tammikuu - Harmaa

Helmikuu - Liila

Maaliskuu - Sininen

Huhtikuu - Vaalea punainen

Toukokuu - Turkoosi

Kesäkuu - Vihreä

Heinäkuu - Keltainen

Elokuu - Oranssi

Syyskuu - Ruskea

Lokakuu - Musta

Marraskuu - Valkoinen

Joulukuu - Tummanpunainen


Minä sinua vaan

Katsoin hieman apua kuvioihin SuuriKäsityö -lehden numerosta 9/2013, jossa on ohje pitkävartisiin kirjoneulesukkiin. 

Lanka 7 Veljestä vaaleanharmaa, pinkki ja musta

Sukkapuikot 3,5mm, 48 silmukkaa



Poikaystävälle



Tyttöystävälle


torstai 12. tammikuuta 2017

Pitkät raitasukat

Jälleen hieman näitä vanhempia tekeleitä, eli melkein 3 vuotta sitten valmistuneet ihanan värikkäät, pitkävartiset sukat. 






Lanka on ihan 7 veljestä keskiharmaata (043), vaaleanvihreä (319), oliivin vihreä (?), tumma metsän vihreä (391), sininen (187), harmahtavampi sininen (160), vaaleanliila (721), vaaleanpunainen (522) 

Puikot 3,5

Mitat: koko noin 40, varren pituus n. 34,5 cm

Ohje: Jokainen raita on 4 kerroksen paksuinen, ja väriraitoja tulee aina 3/ väri. Väri järjestys lueteltu langoissa. 

Luo harmaalla langalla 64 silmukkaa, 16/ puikko. Neulotaan *1o 1n* joustinta 14 kerrosta. Jatketaan sileää neuletta kunnes varren pituus on 16 cm. 

Aloita varren kavennukset: *1. puikon alussa 1o ja 2o yht. 4. puikon lopussa tehdään ylivetokavennus (nosta silmukka neulomatta, neulo seuraava silmukka, ja nosta nostettu neulotun yli) kun silmukoita on jäljellä 3, neulotaan viimeinen silmukka oikein.* Toista kavennukset joka neljäs kerros, kunnes jäljellä on 48 silmukkaa, jaa silmukat tasan eli 12s/ puikko.  

Tee joustinta nilkkaan kun olet neulonut viidennellä värillä 1 raidan ja harmaalla 2 kerrosta. Neulo *1o 1n* joustinta 8 kerrosta. 

Aloita kantatilkku neulomalla 1. puikon s:t 4.puikolle (=24s.) Jätä muut silmukat odottamaan. Käännä työ, nosta 1.s neulomatta ja neulo muut s:t nurin. Käännä työ, *nosta 1s neulomatta, neulo 1s oikein*. Toista näitä kahta kerrosta yhteensä 13 kertaa (=26 krs.). 
Neulo vielä nurjan puolen kerros ja aloita kantapään kavennukset: jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aijemmin. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes toisessa reunassa on jäljellä 8 silmukkaa. Tee yliveto kavennus ja käännä työ. Nosta 1.s neulomatta, neulo 8s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1.s neulomatta, neulo kunnes on jäljelä 7s, tee yliveto kavennus. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät koko ajan ja keskiryhmän s:t pysyvät samana eli 10 s. Kun sivus:t loppuvat, jaa kantalapun s:t 2 puikolle (5,5).

Poimi sitten vapaalle puilolle kantalapun vasemmasta reunasta 15 s. Neulo poimitut s:t kiertäen oikein 1. puikolle. Neulo 2. ja 3. puikon silmukat joustin neuleena. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 15 s ja neulo poimitut s:t kiertäen oikein 4. puikolle.
Jatka 2. ja 3. puikollajoustinta saman verran, kuin ennen kantapäätä. Jatka 1. ja 4. puikolla sileää ja tee  

kiilakavennukset: neulo 1. puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja 4. puikon 2 ensimmäistä s ylivetäen oikei yhteen. Neulo kavennukset joka toinen kierros. Kun kaikilla puikoilla on 12 s lopeta kavennukset. Jatka kunnes olet neulonut viimeisellä värillä 1 kokonaisen raidan ja yhden kerroksen (kantapaan jälkeen neulottu yhteensä 43 kerrosta). 

Aloita kärkikavennus: jokaisen puikon lopussa neulotaan 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen. Toista joka toinen kerros, kunnes jokaisella puikolla 6 s. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerros. Kun silmukoita on jäljellä 8, katkaise lanka a vedä se silmukoiden läpi, päättele huolellisesti.

Näin, jos joku pysyi mukana selityksissä, niin raidoitukset menee tasan niin, että kärki ja kantapää ovat harmaat. Jos haluaa tehdä eri kokoisia, helpointa on siirtää kantapää johonkin toiseen väliin.